Väriryhmämenetelmä on noin viisitoista vuotta sitten yläkouluun rakennettu, yhteis öllisyyttä ja hyvinvointia kehittävä toimintamalli. Koulun tavoitteena oli ja on opettaa kaikille oppilaille hyvää sosiaalista vuorovaikutusta ja yhdessä tekemisen taitoja. Erityisen tärkeä pyrkimys on huolehtia siitä, ettei kukaan oppitunnilla jää yksin. Kaikkien tulee tuntea kuuluvansa ryhmään ja olonsa turvalliseksi yl äkoulun ensimmäisestä päivästä alkaen. Näillä tavoitteilla vastataan myös nykyisen oppilashuoltolain ja opetussuunnitelman vaatimuksiin.

Väriryhmämalli syntyi kolmen psykososiaalisen alan ammattilaisen (psykologit Kimmo Häärä ja Sanna Lindroos ja kuraattori Heli Clarke) sekä minun, koulualan ammattilaisen, yhteistyönä. Suunnittelimme sen perheterapiakoulutuksessa yhteisenä projektina, jota sitten koulun väen kanssa toteutimme.

Mallia olen opettajien ja kuraattorin avulla edelleen kehittänyt käytännössä vuosien mittaan. Se on edelleen käytössä Liedon Keskuskoulussa.

Vuosina 2006-2009 kokeilimme mallia kahdeksalla luokalla. Tällöin sen vaikutuksia tutkittiin osana Turun Yliopiston laajempaa monitieteellistä tutkimushanketta Hyvinvoiva Yläkouluyhteisö. Kehittäminen jatkui edelleen opetusministeriön rahoittamana hankkeena vuosina 2010-2012.

Toimintamallissa luokat on jaettu valmiiksi jo ennen yläkoulun alkua neljään pysyvään , 4-7 oppilaan pienryhmään (värien mukaan nimettyihin, ns. väriryhmiin). Niissä oppilaat opiskelevat 7. ja 8. luokan ajan sosioemotionaalisia taitoja oppitunneilla, normaalin opetussuunnitelman mukaisten oppisisältöjen lisäksi ja ohella. Näin sosioemotionaalinen oppiminen yhdistyy yhteisölliseen ja yhteistoiminnalliseen oppimiseen arjen koulutyössä . Ryhmät ovat heterogeenisiä : kussakin on tyttöjä ja poikia, vilkkaampia ja rauhallisempia, eri alakouluilta tulevia sekä opillisesti vahvoja ja enemmän tukea tarvitsevia. Tavoitteena on, että erilaiset oppilaat oppivat työskentelemään yhdessä ja näin näkemään erilaisuuden hyväksyen, rikkautena. Oppitunneilla ryhmän jäsenet istuvat lähellä toisiaan, ja ryhmä- ja parityöt tehdään ryhmän jäsenten kesken.

Väriryhmäluokan opettaja ottaa ryhmätöitä valmistellessaan huomioon erilaiset oppimistyylit ja -tavat. Opettaja seuraa ja opastaa vä riryhmien työskentelyä annetun tehtävän suuntaan havainnoiden ja ohjaten samalla oppilaiden vuorovaikutusta. Vaikka työ skentelyongelmia esiintyisi, ryhmiä ei muuteta, vaan tarvittaessa opettaja puuttuu ryhmien toimintaan. Tämä voidaan toteuttaa neuvomalla koko luokkaa tai kohdentaen tukea yksittä iselle ryhmälle tai oppilaalle. Opettaja voi puuttua väriryhmän työra uhaan, ristiriitoihin tai oppilaan vetäytymiseen opetusjär jestelyillä, ohjeilla ja keskustelulla. Ongelmia voidaan ratkoa ryhmän kanssa myös heti työs kentelyhetkien jälkeen tai toisinaan moniammatillisesti yhdessä erityisopettajan, kuraattorin tai koulunkäy nninohjaajan kanssa. Jokaisen ryhmätyön yhteydessä pyritään arvioimaan ryhmän onnistumista sekä työn suorittamisessa että oppilaiden vuorovaikutuksessa. Tällä pyritään ryhmän kehittymiseen niin itse-, vertais- kuin opettajankin arvioinnin avulla.

Myös vanhempainiltoja pidetään väriryhmittäin keskustellen ja vertaisilta oppien, vertaistukea saaden. .

Kun menetelmää tutkittiin, havaittiin oppilaiden vuorovaikutustaitojen vahvistuneen. Myönteistä kehitystä nähtiin myös pienryhmien ja luokkayhteisön tasolla. Esimerkiksi oppilaiden arviot omasta ryhmästään osoittavat, että yhteenkuuluvuuden tunne ja koulutyöskentelyn sujuminen kehittyivät ryhmissä merkittävästi myönteiseen suuntaan. Tämä kehitys näkyy erityisen selvästi 7. luokan aikana. Opettajien panos ryhmäv uorovaikutuksen ohjaajana on varsinkin 7.luokan alussa tärkeää . Heidän tuellaan oppilaat pääsevätt alun haasteiden - kuten esimerkiksi vallan ja työnjaon epätasaisen jakautumisen - yli. Tällöin ryhmäkehityksen suotuisa suunta voidaan varmistaa jatkossakin.

VÄRIRYHMÄMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUSSA

Väriryhmämalli, kuten toimintamallit yleensä, on juuri niin hyvä, kuin sen käyttäjät. Innostus ja varmuus menetelmän hyödyllisyydestä ovat kantavia voimia sen toimivuuden takeina. Siksi menetelmää käyttöön otettaessa informointi ja asian esittely opettajille ovat avainasemassa. Esittelijän on itse tunnettava malli ja osattava vastata sitä koskeviin kysymyksiin. Malli ei edellytä kaikkien koulun opettajien sitoutumista, vaan toimii parhaiten vapaaehtoisuuspohjalta. Se lähtee hyvin liikkeelle esimerkiksi muutaman innostuneen opettajan voimin, mahdollisesti kuraattorin tukemana. Hyvän alun saanut menetelmä leviää kuin itsestään koulussa, kunhan sillä on myös koulun johdon tuki.

Mallin käyttöönotto kannattaa aloittaa opettajien kouluttamisella. Jo pari 2-3 tunnin koulutusrupeamaa riittää alkuun pääsemiseen. Koulutuksessa on hyvä myös pohtia, mitkä asiat on huomioitava juuri kyseisessä koulussa ennen mallin käyttöönottoa. Erityisen tärkeää on kuitenkin se, että opettajilla on aloitusvuoden aikana säännöllisiä ohjattuja tapaamisia. Niissä on mahdollisuus yhdessä pohtia eteen tulleita ongelmia ja kehittää esimerkiksi sopivia toimintatapoja juuri oman koulun tilanteisiin. Samalla toteutuu yhteisöllisyys opettajien kesken, mikä on välttämätön edellytys yhteisöllisen toimintamallin luomiseksi koulussa. Ensimmäisen vuoden aikana koulusta varmasti löytyvät myös toiminnan vastuuhenkilöt, jotka jatkavat seuraavina vuosina opettajien informointia ja kokoontumisten ohjaamista.

Värryhmämallin käyttöönotto on onnistuneesti toteutunut esim. seuraavantyyppisellä koulutuskokonaisuudella:

Informaatio- ja koulutustilaisuudet ennen mallin aloitusta 2x3h tai 3x2h

Ensimmäisen käyttövuoden aikana koulutus/työnohjaustilaisuudet mallia toteuttaville työntekijöille 8x2h + vastuuhenkilön/henkilöiden lisäkoulutus 2x3h.