Väriryhmämalli syntyi kolmen psykososiaalisen alan ammattilaisen (psykologit Kimmo Häärä ja Sanna Lindroos ja kuraattori Heli Clarke) sekä minun, koulualan ammattilaisen, yhteistyönä. Suunnittelimme sen perheterapiakoulutuksessa yhteisenä projektina, jota sitten koulun väen kanssa toteutimme. Mallia olen opettajien ja kuraattorin avulla edelleen kehittänyt käytännössä vuosien mittaan. Se on edelleen käytössä Liedon Keskuskoulussa.Vuosina 2006-2009 kokeilimme mallia kahdeksalla luokalla. Tällöin sen vaikutuksia tutkittiin osana Turun Yliopiston laajempaa monitieteellistä tutkimushanketta Hyvinvoiva Yläkouluyhteisö. Kehittäminen jatkui edelleen opetusministeriön rahoittamana hankkeena vuosina 2010-2012.Toimintamallissa luokat on jaettu valmiiksi jo ennen yläkoulun alkua neljään pysyvään , 4-7 oppilaan pienryhmään (värien mukaan nimettyihin, ns. väriryhmiin). Niissä oppilaat opiskelevat 7. ja 8. luokan ajan sosioemotionaalisia taitoja oppitunneilla, normaalin opetussuunnitelman mukaisten oppisisältöjen lisäksi ja ohella. Näin sosioemotionaalinen oppiminen yhdistyy yhteisölliseen ja yhteistoiminnalliseen oppimiseen arjen koulutyössä . Ryhmät ovat heterogeenisiä : kussakin on tyttöjä ja poikia, vilkkaampia ja rauhallisempia, eri alakouluilta tulevia sekä opillisesti vahvoja ja enemmän tukea tarvitsevia. Tavoitteena on, että erilaiset oppilaat oppivat työskentelemään yhdessä ja näin näkemään erilaisuuden hyväksyen, rikkautena. Oppitunneilla ryhmän jäsenet istuvat lähellä toisiaan, ja ryhmä- ja parityöt tehdään ryhmän jäsenten kesken.Väriryhmäluokan opettaja ottaa ryhmätöitä valmistellessaan huomioon erilaiset oppimistyylit ja -tavat. Opettaja seuraa ja opastaa vä riryhmien työskentelyä annetun tehtävän suuntaan havainnoiden ja ohjaten samalla oppilaiden vuorovaikutusta. Vaikka työ skentelyongelmia esiintyisi, ryhmiä ei muuteta, vaan tarvittaessa opettaja puuttuu ryhmien toimintaan. Tämä voidaan toteuttaa neuvomalla koko luokkaa tai kohdentaen tukea yksittä iselle ryhmälle tai oppilaalle. Opettaja voi puuttua väriryhmän työra uhaan, ristiriitoihin tai oppilaan vetäytymiseen opetusjär jestelyillä, ohjeilla ja keskustelulla. Ongelmia voidaan ratkoa ryhmän kanssa myös heti työs kentelyhetkien jälkeen tai toisinaan moniammatillisesti yhdessä erityisopettajan, kuraattorin tai koulunkäynninohjaajan kanssa. Jokaisen ryhmätyön yhteydessä pyritään arvioimaan ryhmän onnistumista sekä työn suorittamisessa että oppilaiden vuorovaikutuksessa. Tällä pyritään ryhmän kehittymiseen niin itse-, vertais- kuin opettajankin arvioinnin avulla.Myös vanhempainiltoja pidetään väriryhmittäin keskustellen ja vertaisilta oppien, vertaistukea saaden. .Kun menetelmää tutkittiin, havaittiin oppilaiden vuorovaikutustaitojen vahvistuneen. Myönteistä kehitystä nähtiin myös pienryhmien ja luokkayhteisön tasolla. Esimerkiksi oppilaiden arviot omasta ryhmästäänosoittavat, että yhteenkuuluvuuden tunne ja koulutyöskentelyn sujuminen kehittyivät ryhmissä merkittävästi myönteiseen suuntaan. Tämä kehitys näkyy erityisen selvästi 7. luokan aikana. Opettajien panos ryhmävuorovaikutuksen ohjaajana on varsinkin 7.luokan alussa tärkeää . Heidän tuellaan oppilaat pääsevätt alun haasteiden - kuten esimerkiksi vallan ja työnjaon epätasaisen jakautumisen - yli. Tällöin ryhmäkehityksen suotuisa suunta voidaan varmistaa jatkossakin.